”Se, että olen kokenut jotakin ei lainkaan merkitse sitä että olisin ymmärtänyt sen merkityksen. Siksi pelkäänkin menneisyyttä, yhtä paljon kuin tulevaisuutta.[…] Minua ja internetissä tapaamiani ihmisiä, joiden joukkoon olin unineni liittynyt, ei mikään muu yhdistänyt samalla tavoin kuin unet. Näimme unta samoista asioista oudosti samanlaisella, kaoottisella tavalla.[…] Kaikkialla maailmassa missä ihmiset nukkuvat, heidän päähänsä putkahtelee pikkuruisia, sekavia maailmoja, jotka kuin arpeen kasvava liikaliha paisuvat todellisuutta isommiksi. Voi olla, että jossain on sellaisiakin asiantuntijoita, jotka tietävät mitä kukin niistä erikseen merkitsee, mutta kukaan ei tiedä mitä ne kaikki yhdessä merkitsevät.”
s. 119 Olga Togarczuk: Päivän talo, yön talo (1998, suom. Tapani Kärkkäinen 2004 Otava)
Mitä pidit kirjasta? Minä en saanut siihen oikein enää sen edellisen huippuromaanin Ajan jälkeen otetta.
Kirjoitan siitä enemmän, laitan blogiin kun loppuviikosta pääsen parempien verkkoyhteyksien luo. Pidän, kovasti pidän tästäkin ja olen loputtoman iloinen, että houkutit minut hänen kirjojensa luo.
Kiva kuulla, hyviä kirjailijoita pitää suositella kirjan ystäville!
Pitäisi varmaan lukea uudestaan tuo Päivän talo, yön talo. Luulen että näkökulma saattaa olla nyt aivan toisenlainen.
Nyt kipitän heti huomenna kirjastoon. On ollut sellainen tauko koko lukemisessa. Nyt se on loppu.
Tästä kuule tykkäät – ihan varmasti !