keittiössä ja sänkykamarissa

Tuiman kanssa jatketaan K.D.Lang keskivikkoa ja aluksi video, joka liittyy KEITTIÖÖN. Tässä videossa K.D  kokkaa jotain aivan erityisen mielenkiintoista ja kertoo suhteestaan keittiöön sekä ruuanlaittoon. Yritin saada reseptin talteen, mutta oli katsottava pari kertaa ennenkuin se onnistui, johtuen videon editoinnista.

Kuulun heihin, joita varsinainen unettomuus vaivaa harvoin ja tarvitsen tietyn määrän unta sekä uniani. Jos joskus tulee valvottua niin korjausunet tarvitsen hyvin pian. On jopa ajanjaksoja, jolloin tarvitsen enemmän unta kuin tavallisesti – viime päivinä on ollut näitä unennäön tarpeita poikkeuksellisen paljon. K.D.Langilla on viimeisellä Watershed albumillaan eräs todella kaunis nukkubiisi. Sitä sopii kuunnella, etenkin silloin kun unenvaunut eivät ota kyytiin ja tuntuvat kiertelevän liian kaukana.

tyhjennä tuhkakupit

K.D.Lang -keskiviikko jatkuu ja ainakin Tuimalla on K.D biisi, kannattaa käydä kuuntelemassa.

Valitsin vuoden vaihteen vuoksi yhdeksi biisiksi kappaleen kaikille heille, jotka suunnittelevat tupakanpolton lopettamista, uusi vuosihan tarjoaa lupauksineen tähän mahdollisuuden. I’m down to my last cigarette – kappale antakoon voimia tuolle päätökselle, vaikka vaikea päätös se onkin (tiedäntiedänkokemuksesta ja suosittelen).

Tuhkakupeissa pysyäkseni – löysin videon, jossa esitellään monikasvoista K.D.Langia valokuvina lapsuudesta alkaen aikuisuuden kynnyksen yli. Ja kappaleen nimi on: Curious Soul Astray.

Kolmas kappale on kokoelmalta Hymns of the 49th Parallel, joka ilmestyi joku vuosi sitten ja josta pidän kokonaisuutena edelleen, kappaleen valintaan vaikutti hieno video.

Hyvää Uutta Tulevaa Vuotta !

lang lang lang

Tuiman kanssa sovittiin, että soitellaan vähän enemmän tätä Langia. K.D.Langin musiikkiuralle on ollut tyypillistä, että hän on loikkinut musiikkigenrestä toiseen, näin hän kertoo myös itse eräässä haastattelussa (etsivä löytää youtubesta). Hän on myös uudelleen tulkinnut muita, klassikkojakin. Tähän joulukuun tunnelmaan sopii uudelta Watershed albumilta kaksi hieman keveämpi tunnelmaista kappaletta.

Ensimmäinen Coming home siksi, että kotiintulo ja koti on hirmuisen tärkeä kokemus ja toinen (alla) siksi, että olen tutustunut niin mustasukkaiseen koiraan kuin lautasensa puhtaaksi nuolevaan ihmisystäväänkin – tarpeellisia tuttavuuksia ja ystävyyksiä, kummatkin.

Kolmas kappale, koska: a. tykkään monenlaisista otuksista b. tykkään nukuttamislauluista (kehtolauluista ja hyrinöistä) c. napajäätiköiden elämä tulee aika ajoin mieleeni d. tämä beatlesin kappaleesta tehty tulkinta on vaan niin hyvä.

Rentotuttavia, lohdullisia ja nautinnollisia hetkiä toivotellen !

katherinedawnlang

Tuiman luona syntyi ajatus K.D.Lang keskiviikosta (käykää kuuntelemassa hänenkin valintansa). Kävin läpi muistoarkistoja, levyhyllyjä ja juutuubin arkistoa. Tuotti todella suuria vaikeuksia valita parhainta, tärkeintä tai merkityksellisintä, koska K.D:n musiikki on ollut matkassani liki kaksikymmentä vuotta.

Tein kuitenkin valintani ja laitan ensimmäiseksi levysoittimen soittamaan Paul Bogartin (ohjannut mm. Bagdad Cafen) Montrealin elokuvafestivaaleilla palkitusta elokuvasta: Salmonberries (Jään salaisuus) K.D.Langin esittämän kappaleen. K.D teki hienon roolisuorituksen tässä vaikuttavassa elokuvassa, enkä olisi seitsemäntoista vuotta sitten arvannutkaan kuinka pitkä elämästäni k.d.langin kanssa oli tuleva. Eikä loppua näy.

Toiseksi valitsin ensimmäiseltä ostamaltani K.D. Lang albumilta Ingenue kappaleen MISS CHATELAINE, josta löysin vallan verrattoman esityksen tämän vuoden konsertista Dublinissa. Kolmannen kappaleen valintaan vaikutti myös aivan loistavasti toteutettu video: SO IN LOVE. Neljäs kappale on levyltä Drag (1997) ja pidän siitä paitsi lyriikan osalta niin myös sen musiikillisten elementtien vuoksi: THE AIR I BREATHE.

Viides vaan ei viimeinen kappale on K.D.Langin uusimmalta albumilta Watershed, josta löytyisi monen monta hyvää, ja valintani osui tähän.

Vihoviimeiseksi lopuksi on tietenkin laitettava yksi Cohen tulkinta ja kyllä K.D.Lang tulkitsee tämän klassikon niin hyvin,että kuulijana, ainakin minä, tulen sanattoman sekä suuren ilon täyttämäksi nenäliina pakettia puristaen. Tästä ei tulkinta ja laulaminen parane – sori vaan Leonardille lojaalit.