Aulikki Oksasen runo on yksi parhaimmista:

Ei ystäväni, ei synny rakkaus maailmaan odottaessasi taivaan armoa, vallanpitäjien sääliä. Ei, ystäväni, niin kauan kuin leivästä jää reikä leipojan käteen, jääköön rakkaudesta puhuminen pastorien houreiksi!

Pitäkööt leijonat makeiskorinsa, puolueettomat humanistit korulauseensa! Tätä vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin. Tätä verta ei pysäytä pehmeä myötätunto. Nälkäisten vatsat eivät suudelmista täyty.

Kenen joukoissa seisot? Kenen lippua kannat? Ei synny rakkautta ilman oikeutta, ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa.

Kenen joukoissa seisot? Kenen lippua kannat? Ei synny rakkautta ilman oikeutta, ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa.

– san. Aulikki Oksanen, säv.Kaj Chydenius

*******

Löytyy laulettuna täältä.

(Ensimmäinen vappumielenosoitus järjestettiin 1.5.1890 ja se oli ensimmäinen kansainvälinen lakko, ajatuksena oli alun perin että se on kertaluontoinen mielenilmaus. Vuoden 1889 sosialistikongressi päätti kehottaa kaikkien maiden työtätekeviä osoittamaan mieltä 8-tunnin työpäivän puolesta. Kahdeksantunnin työpäivän lisäksi vaatimuksiin lisättiin kamppailu sotaa vastaan ja työväensuojelulainsäädännön puolesta. Vapusta kehittyi 1890-luvulla ja 1900 –luvun alussa erityisesti työväenluokan juhla, joka toi kaduille myös työväenluokkaiset naiset ja lapset. Juhlan luonnetta korosti kevät, suomessakin vappu sai kaksoismerkityksen: poliittiset marssit ja puheet yhdistyivät jo aiemmin alkaneeseen perinteeseen juhlia kevättä yhdessä. Lähde: Kansan Uutisten Viikkolehti 30.4.2008,/Jarmo Linden: ’Ensimmäinen toukokuuta’)

Advertisements