Turkua kutsutaan Suomen Roomaksi, seitsemän kukkulansa takia. Sitä kutsutaan myös Suomen Amsterdamiksi paitsi sataman ja pubiensa vuoksi, niin myös polkupyöriensä takia. Niillä kulkee melkein kaikki, omilla tai varastetuilla, ja joen pohjassakin niitä on useita. Tätä kaupunkia voisi ehkä kutsua myös Suomen Sisiliaksi, korruptoituneen päätöksentekonsa ja hallintonsa vuoksi.

Turku on myös Suomen vanhin puistokaupunki. Täällä on Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto, ja monien viheralueiden historia on satojen vuosien ikäinen, siksi täällä on useita satoja vuosia vanhoja tammia tai vuorijalavia, ja syreenikin tuli tänne ihan aluksi. Noin 100-150 vuotta sitten täällä asuvat ihmiset rakensivat yhdessä kaupunkilaisille puistoja kantamalla mullan omin käsin ämpäriketjuissa, ja naiset jopa hameenhelmoissakin, Turun kallioisille kukkuloille. Puut istutettiin talkoovoimin yhdessä. Puistoihin ja puistoalueisiin suhtaudutaan ja niitä puolustetaan yhä intohimoisesti.

Turun puistoja ja koko suomalaista puistokulttuuria edistämään perustettiin vuonna 1820 Suomen ensimmäinen puutarha-alan yhdistys Trädplantering Sällskapet i och omkring Åbo eli Turun ja sen ympäristön puidenistutusseura. Ei ole tietoa onko kyseinen seura enää olemassa, mutta jos olisi olemassa Puiden Alla Istuvien Seura, liittyisin heti jäseneksi. Täällä niitä nimittäin riittää, kaikenlaisia puita sekä niiden alla istuskelijoita.

Nyt Turkua voi kutsua myös Suomen Tokioksi, koska Aurajoen ala- ja yläjuoksulle istutettiin tämän kevään aikana 222 kirsikkapuuta, ja erilajeja on yli kaksikymmentä.

Tänään oli kaupunkilaisten talkoopäivä ja opin istutusporukassa kuinka kirsikkapuu istutetaan. Tänään istutettiin 114 puun taimea.

Sen kunniaksi, tanka kirsikkapuille:

Elänyt olen
tänne kulkenut kauan
joen rannalle
istutin kirsikkapuun
kukkivat meihin valon.

Advertisements