Avainsanat

Radiosta kuultuna: suomentajien maailmaa. Kannattaa kuunnella.

Sen kautta tärkeä lisäys, koska A.S.Byatt’n novellikokoelma jysähti minuun lukijana tavattoman voimallisesti.

Tämä lisäys :  Kääntäjä Kersti Juva sanoi sen kutakuinkin näin (yle/areena: kirjakerho) : ”Byatt kirjoittaa Grimmin veljesten satuperinteestä käsin ja että Dame Antonia Susan Duffy (A.S.Byatt) on sanonut ettei pidä Anderssenin saduista, syystä että ne ovat tunteellista manipulointia”.

Just niin, ajattelin sitä kuunnellessani. En pidä tunteellisesta manipuloinnista, tunteellisesta vallanhalusta. Se ei tarkoita tunteettomuutta vaan nimenomaan kielen, kertomuksen, kirjailijan valintojen kautta syntyvää, tietoista kerronnantapaa. Lukija ja kertomuksen vastaanottaja saa tuntea, kokea, elää kertojan kanssa. Kertoja on taiteellinen etäännyttäjä ja tavallaan myös parantaja, kuten ihmiskunnan varhaisessa historiassa on aina ollut.

Byatt on aivan mielettömän hyvä tarinankertoja.  Juuri se antaa lukijalle tilaa olla. Hän ei mene henkilöihin(-sä) vaan kertoo kuin ikiaikainen tarinankertoja nuotiolla tarinaa pimeässä yössä ja siksi novellikokoelma ”Pieni musta kirja” on samalla hurja ja vähän kummallinen, kauhea ja kamala, mutta samalla myös hyvin totta.

Byatt palauttaa lukijan mielikuvituksen, vaikka kertoo aika kamalia juttuja, mutta se ei merkitse samaa kuin ne (muka) karmeat tarinat joita tulee joka kanavalta, pääasiassa mediamaailmasta. Sehän on täysin mielikuvituksetonta jorinaa ja mölinää.

Joten: kauan eläköön hyvät, kunnon tarinat ja tarinankerronta!

singabore_kannunkansi

Advertisements