Avainsanat

Yleensä Ylen verkkokeskusteluihin näyttäisi tulevan noin 10-50 kommenttia per keskustelu, mutta avioliittokeskusteluun on tullut yli 550 kommenttia. Kyseessä on avioliittolakiehdotus, joka takaisi tasa-arvoiset oikeudet perhe-elämään kaikille suomalaisille.

”Homoja yhdistävät toisiinsa sosiaaliset paineet ja vaikeudet. Homot ovat kuunnelleet heteroita paljon enemmän ja kauemmin kuin heterot homoja. Sen vuoksi vaietuistakin vuosista on puhuttava, vaikka mieluummin puhuisi kirjallisuudesta.”. Niin sanoi Mirkka Rekola HS:n haastattelussa heinäkuussa 2010. ”Voi, kuinka olisin nuorena halunnut olla avoin”, hän kertoi. ”Iloinen, kun olin kohdannut ihmisen. Elin rohkeasti siitä huolimatta. Asuin naisen kanssa, vaikka meistä puhuttiin”.

Puhe kääntyy seksiin. Rekola toteaa, että se tuntuu kiinnostavan kirkkoa enemmän kuin homoja itseään. Sami Hilvo taas kertoo yllättyneensä teoksensa [Viinakortti] vastaanotosta. ”Oli yllättävää, että kolmessa arviossa kommentoitiin jollakin tapaa seksikohtauksia. Perusviesti oli se, että tuo homoseksi häiritsee heteroa”. Hilvon mukaan seksikohtaukset ovat hyvin perusteltuja. Seksuaalisuus korostui, koska muuta tapaa rakkauden ilmaisemiseen ei ollut. – HS 9.7.2010/Ilona Hietanen

***

Hilvo kirjoittaa hyvin blogissaan tasa-arvoisesta avioliittolaista ja eduskuntakeskustelusta. En katsonut sitä. Olen kuullut nämä jutut jo niin moneen kertaan. Useista aiemmista eduskuntakeskusteluista puheet ovat ilmeisesti hieman siistiytyneet. En ole lainkaan kiinnostunut kansanedustajien pornotietämyksestä, minua ei kiinnosta heidän seksifantasiansa tai maailmanlopunmaalailunsa. Erilaisten uskontokuntien avioliitto- ja perhekäsitykset eivät myöskään kuulu tähän asiaan.

Satu Hassi on lukenut Raamattua, se kannattaa lukea. Täällä >>>> Satu Hassi

Keskustelu avioliitosta on keskustelua perheestä. Mikä on perhe? Onko lapseton pariskunta perhe? Voiko lapsella olla useampi isä tai useampi äiti? Onko olemassa muita perheitä kuin vain perhe, johon kuuluvat lapsi ja hänen biologiset vanhempansa? On olemassa, mutta saavatko he näkyä? On myös perheitä johon kuuluvat puolison edellisestä parisuhteessa syntyneet lapset, vaikka nämä eivät asuisi virallisesti samassa osoitteessa. Jokaisella kun voi olla vain yksi virallinen osoite.

Viiranomaishallinto ja viranomaisten laatimat tilastot eivät aina vastaa sitä todellisuutta missä ihmiset elävät elämäänsä.

Sami Hilvo mainitsi kirjoituksessaan, että kansanedustajat, jotka kiihkeästi vastustavat tasa-arvoista avioliittolakia eivät olleet vaivautuneet tutkimaan edes tilastoja. Perhe voi olla myös lapseton. Lapsettomia parisuhteita on tilastollisesti enemmän kuin lapsellisia.

Varsin vaivattomasti on saatavilla nämä tiedot:

Aviopari, ei lapsia 523 221  – Avopari, ei lapsia  203 334 – Aviopari ja lapsia 439 194 – Avopari ja lapsia 118 136 – Äiti ja lapsia  149 143 – Isä ja lapsia 30 714 – Rekisteröity miespari 829  (lapsia 7) – Rekisteröity naispari 1 162  (lapsia 676).
Lähde: Tilastokeskus/Perheet 2012

Perheiden tilastointi on syrjivä: Rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä ei tilastoida äideiksi eikä isiksi, vanhemmiksi, vaikka he elävät lastensa kanssa ja ovat vanhempia. Perheeksi tilastoidaan vain samassa osoitteessa asuvat, olipa kyseessä avo- tai aviopari tai yksinhuoltaja. Avio- tai avoparin toisella osapuolella voi myös olla lapsi tai lapsia joka/jotka asuvat eri osoitteessa kuin isä/äiti. Vanhemmuus ei katoa mihinkään, vaikka se tilastoista katoaakin. Vanhemmuus ei ole vain biologiaa, se on etupäässä aivan muuta. Tilastoissa rekisteröidyt parisuhteet lajitellaan nyt omaksi erilliseksi joukkioksi.

Miten tasa-arvoinen avioliittolaki toteutuessaan näkyisi tilastoinnissa? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ei lajiteltaisi enää erilliseksi ryhmäksi. Kaikki lastensa kanssa elävät aikuiset tilastoitaisiin äideiksi ja isiksi. Trans-sukupuolisten ihmisten ei tarvitsisi enää purkaa avioliittojaan (kuten nyt). He voisivat solmia avioliiton, kuten kaikki muutkin ihmiset. Ja tilastotkin kertoisivat ehkä enemmän siitä todellisuudesta, jota ihmiset oikeasti elävät.

Tilastoharhoja syntyy aina, siksi kansanedustajien on syytä olla myös keskusteluyhteydessä kansalaisiin ja kansalaisliikkeisiin. Tahdon2013 -kansalaisliike on ollut siitä erinomainen esimerkki.

Vaikuttaa hyvin lupaavalta. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista lähti lakivalmisteluun ja tulee sitten aikoinaan istuntosaliin päätettäväksi.

Sitten on kiitoksien, aplodien ja maljojen nostamisen aika.

Mainokset